Taas on se aika vuodesta, että saan kiittää äitiäni, että jaksoi kantaa minua 9kuukautta, ruokkia, vaihtaa vaipat, estää syömästä kaikkea löytämääni, puhaltaa pipiin kun satutin itseni, tuudittaa uneen ja olla turvanani...vielä vauva ja taaperovuosienkin jälkeen. Ei ehkä fyysisesti läsnä, mutta henkisesti aina paikalla. Mummona olet jakanut samat asiat ja jakamattoman rakkautesi lapsenlapsillesi.

Kiitos!

Lapsesi ja lapsenlapsesi